tiistai 25. kesäkuuta 2013

Eläintein oikeuksista Suomessa



Olen suuri eläinten oikeuksien puolustaja ja erittäin pettynyt siitä, että eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen turkistarhausta vastaan. Ymmärrän, että aloitteen hyväksyminen olisi tarkoittanut sitä, että turkistarhaajat olisivat menettäneet elinkeinonsa, mutta toisaalta menettiväthän orjakauppiaatkin aikoinaan työnsä, kun orjien pitämisestä tuli laitonta. Jos jokin on se oikea inhimillinen päätös, pitäisi sen olla se oikea päätös riippumatta siitä kuka menettää sen vuoksi rahaa. 

Mielestäni on järkyttävää, että ihmiset edes haluaisivat pukeutua turkkiin. Eikö tavallinen kangas ole riittävän hyvää teille? Onko aivan välttämättä pakollista, että sillä harteillanne roikkuvalla on joskus ollut tunteet? Me emme edes käytä näitä turkiseläimiä ravinnoksemme, mikä mielestäni tekisi asiasta jotenkin hyväksyttävämmän. Me vain tapamme, nyljemme ja pukeudumme näihin eläimiin, mikä on mielestäni hirviömäistä. Ne pienet metalliset häkit eivät myöskään ole mikään Four Season hotelli uima-altaalla ja internet-yhteydellä. Niitä ei mielestäni voi edes kutsua elämisen arvoiseksi elämäksi.

Onneksi iso osa Suomalaisista tuntuisi olevan fiksua porukkaa ja turkistarhausta vastaan. Katsottuani Oikeutta Eläimille -järjestön tekemän tutkimuksen asiasta, tuntuu uskomattomalta, että eduskunta käytännössä katsoen vain kääntää selkänsä asialle. Eläimet ovat tuntevia olentoja aivan kuten mekin ja heillä pitäisi olla aivan yhtä suuri oikeus nauttia siitä lyhyestä maapallolla vietetystä hetkestänsä kuten meilläkin. Usein olen jopa sitä mieltä, että eläimillä olisi oikeus olla jopa meitä korkeammassa asemassa: Eihän ilmastonmuutoksesta voida mitenkään syyttää esimerkiksi vaikkapa energiaa haaskaavaa hämähäkkiä? Luonnonvarojen liiallinen kuluttaminen ei ole ahneen maasian syytä eikä Hiroshiman ydinpommi ollut kapinallisen pingviinin lähettämä. 

Eläimillä on omat persoonallisuutensa ja jokainen jolla on enemmän kuin yksi toimiva aivosolu ja mahdollisesti jopa lemmikki perheessään on varmasti huomannut kuinka viisaita ja rakastavia nämä eläinserkkumme ovat. Se kuinka julmasti eläimiä kohdellaan, on todella vastenmielistä ja sen pitää loppua. En kunnioita pätkääkään ihmistä, jonka mielestä eläin on vain ihmisen leikkikalu. Väittäisin jopa, että jos et ymmärrä eläinten olevan tuntevia ja aistivia olentoja, olet barbaarinen idiootti, askel kohti vähemmän sivistynyttä yhteiskuntaa ja maailma olisi paljon parempi paikka ilman sinua!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Gandhi sanoi: "The greatness of a nation and its moral progress can be judged by the way in which its animals are treated." Olen 100% samaa mieltä hänen kanssaan ja Suomella on vielä pitkä matka edessään.

Anonyymi kirjoitti...

Ajattelin ilman aggressiota koittaa tuputtaa tähän poikkeavia näkemyksiä, sillä en tykkää ehdottomista/mustavalkoisista kannoista, vaikka toki itsekin olen turkiksia käyttämätön, "Suuri Elänten Oikeuksien Puolustaja"... :)

Milloin eläimen saa tappaa? Vaatteeksi, ruuaksi, itsepuolustukseksi? Saako eläimen siis tappaa vain tilanteessa, jossa vaihtoehtoja ei ole? Ei siis turhaan kuten turkiksi? Mutta eikö ruuaksi tappaminenkin ole turhaa? Tai entä vaikkapa hämähäkin tappaminen? Ei se hämähäkki makuuhuoneessa todellinen uhka ole. Vai onko hämähäkki vähempiarvoisempi? Onko tyhmempi ja tunne-elämältään köyhempi vähempiarvoinen? Onko näin myös lajien, kuten ihmisten, sisällä?

Onko tuomittavaa vain suora tappaminen vai tuomitaanko myös välillinen tappaminen? Eli jos turkin sijaan käytän toppatakkia, jonka vuoksi rakennetaan isoja tehtaita ja riistetään luonnonresursseja, onko se parempi vaihtoehto? Eli kun en oikeastaan tiedä, mikä eläin tai montako eläintä toppatakkini vuoksi menetti kotinsa/ruokansa/henkensä, enkä nähnyt kammottavia kuvia näistä eläinparoista, olen tietämättömyydessäni ja välinpitämättömyydessäni parempi ihminen?

Määrittääkö teon pahuuden pelkän tappamisen sijaan eläimen elinolot? Turkiseläinten elämänlaatua kauhistellaan ja syystäkin. Mutta miten se eroaa maito- ja lihakarjan elinoloista? Eli eikö turkisteollisuuden kieltäminen ole tavallaan portti, josta astuttua on vaikeampi perustella eläinten kasvattamista syötäväksi? Ja vaikka kuinka olisi kiva astella käsi kädessä kukkapelloilla vapaiden lehmien ja sikojen kanssa, luomutuotanto ei ruoki massoja. Se ei tuota tarpeeksi. Se ei elätä elinkeinon harjoittajaa. Siitä ei riitä ruokaa kaikille. Eikö itse asiassa eettisintä olisi metsästää ruokansa itse ja tappaa eläin keskien sen tavallisten arkitoimien, kun se on ensin saanut viettää välitsemansa elämän. Mutta tällöin vihollinen ei olisi turkikset (sillä mikset pukisi ampumaasi metsäkettua siinä samalla päällesi ja säästäisi luonnonvaroja), vaan tehotuotanto ja eläinten elinolot. Emmekö silloin harhaudu hieman aiheesta keskustelemalla turkisten pahuudesta, vaikka pitäisi keskustella ylipäätään eläinten elinoloista?

Ja pitäisikö sitten kaikkien eläinten saada elää vapaata elämäänsä valitsemallaan tavalla? Kaikkien? Onko itselläsi lemmikkejä..? Päätyivätkö he luoksesi oman vakaan harkintansa pohjalta vai päätitkö sinä heidän puolestaan? Toisaalta eikö näin tehdä ihmislastenkin kohdalla..? En piru vie pyytänyt päästä tänne itseäni elättämään, muiden elämiä tuhoamaan, sairastelemaan, muiden sairauksia ihmettelemään ja kuolemaan. Elämä on kuolemista...

Rehellisesti sanottuna... Moni vahva, hieno mielipide tuntuu olevan oman julkikuvansa tietoista tai tiedostamatonta kiilloittamista: "Minä olen tätä mieltä koska näin se on, naapurin Pekkakin sen hienosti sanoi, olen hyvä ihminen ja heikompien puolella..." Mutta asiasta ei kuitenkaan välitetä syvemmin tai siihen ei perehdytä tarkemmin. Muita ihmisiä tuomitaan "tämän yhden tärkeän" asian perusteella ja saadaan kivasti tunne, että ollaan muita parempia. Luullaan tietävämme muita paremmin, mikä on oikein. Saarnataan siitä. Ollaan olevinaan. Kannattaa toki etsiä parasta tapaa elää ja parhaita mahdollisia periaatteita ja tehdä maailmasta parempi paikka jne. Mutta tyhmänylpeys ja näkökulmien puute on suuri heikkous ja häpeä.

Anonyymi kirjoitti...

Itse yritän parhaani mukaan olla suuri eläinten ja ihmisten oikeuksien puolustaja vaikka tiedän, ettei tietoni ja asioiden selvittämiseen käytettävissäni oleva aika ole mitenkään riittävät täydellisen lopputuloksen selvittämiseksi.

En käytä turkiksia ja miellän sen enemmän kannanotoksi, että minä haluan nähdä vaivaa ympäristön kannalta parhaiden vaihtoehtojen selvittämiseksi, kuin siksi oikeaksi ja ainoaksi totuudeksi.
Isot tehtaat, niin toppatakki kuin turkistuotteidenkin sekä karjatilat ja ylikansoittuneen ihmisväestön asumuksetkin vievät valtavasti tilaa eläimiltä ja kasvillisuudelta. Jos laskelmat pitävät paikkansa ja meitä ihmisiä olisi tällä planeetalla vuonna 2050 se 11 miljardia, en usko, että jokapäiväinen pihvi tulee olemaan pitkään mahdollisuutena.

Kyllähän tuo turkisten kieltäminen on tietysti askel siihen, että muidenkin eläinten kohtelua ja elinoloja tulisi pohtia tarkemmin. Haluaisin pitää tätä hyvänä asiana. Tietysti turkistarhauksen kieltäminen tuntuu hyttysen pissalta meressä jos esim Intian, Egyptin jne väestönkasvua ei saada rajoitettua. Mutta onko oikein sanoa, että te täällä saatte vain hankkia maksimissaan yhden lapsen mutta Suomessa saatte lisääntyä kuin jänikset? Koen lisääntymisen aina itsekkäänä ja tietysti vanhempien ei lapsen valintana.